Vuoden takaiset ennusteet asuntomarkkinoiden vilkastumisesta ja käytettyjen asuntojen kauppamäärien kasvusta eivät ole toteutuneet. Kasvun kiihtymisen sijaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppamäärät ovat laskeneet tänä vuonna 3,7 prosenttia. Myös myynnissä on vähemmän käytettyjä asuntoja kuin aikaisemmin. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ei usko kauppamäärien kasvavan vuoden 2019 aikana. Asuntomarkkinoihin vaikuttavia epävarmuustekijöitä on ilmassa useita.

– Ennustin vuodenvaihteessa vanhojen asuntojen kauppamäärien kasvavan jopa viisi prosenttia tänä vuonna. Hyvä taloustilanne, talouden positiiviset kasvunäkymät ja kuluttajien vahva luottamus eivät kuitenkaan heijastuneet asuntomarkkinoihimme totutulla ja odotetulla tavalla, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. – Markkina on laskenut tammi–lokakuun aikana 3,7 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan viime vuonna. Syksyn aikana laskua on ollut kuukaudesta riippuen jopa 5–10 prosenttia.

– Uskon kasvun pysähtymisen johtuvan monista tekijöistä. Asuntokauppa reagoi herkästi talouden muutoksiin, ja tällä hetkellä ilmassa on poikkeuksellisen paljon talouskehitykseen liittyviä kysymysmerkkejä sekä epävarmuutta, joka vaikuttaa ihmisten asunnonvaihto- ja ostohalukkuuteen, Rantanen jatkaa.

– Ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomen hallituspohja saattaa muuttua, eikä uuden hallituksen asuntopoliittisista tavoitteista voi vielä kukaan tietää. Kuluttajien varovaisuutta lisäävät myös ensi syksylle ennustetut EKP:n ensimmäiset koronnostot. Ihmisiä huolettavat monet globaalit poliittiset haasteet, Trumpin ja Kiinan keskinäiset kalistelut, kauppasotien ja tuontitullien mahdolliset vaikutukset niin Euroopan kuin Suomenkin talouteen, Brexitiä ja Italian budjettikurittomuutta unohtamatta.

Miten käy asuntokaupan vauhdittajien: työllisyyden, korkotason ja kuluttajien luottamuksen?

– Työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus ovat asuntomarkkinan tärkeimpiä vauhdittajia tai hidastuttajia, ja nyt niidenkin osalta ilmassa on epävarmuutta, toteaa Jukka Rantanen. – Kuluttajien luottamusindeksi, joka oli vielä kesällä poikkeuksellisen korkealla, on alkanut heilahdella syksyn aikana. Uskon riitojen ja lakkoilujen muun muassa työttömyysturvan heikentämisestä laskeneen luottamusta.

– Työllisyyskehityksenkin osalta ilmassa on uusia epävarmuustekijöitä. Suhdanneherkillä vientiteollisuuden aloilla saattaa työllisyys ensi vuoden loppupuolella alkaa hiipua, jos uhka kauppasodasta ja tuontitulleista toteutuu. Tätä pohtivat varmasti ainakin ne ihmiset, jotka haaveilevat asunnonvaihdosta ja työskentelevät vientiteollisuuden parissa.

– Asuntokaupan kehityksen ennustaminen on entistä haasteellisempaa. Oma käsitykseni on, että käytettyjen asuntojen kauppamäärät tulevat ensi vuonna pysymään maksimissaan tämän vuoden tasolla. Kehitys voi parhaimmillaan olla plusmiinusnolla, myös käytettyjen asuntojen neliöhinnoissa, ennustaa Jukka Rantanen. – Vain Helsingissä neliöhinnat jatkavat vielä maltillista nousuaan. Muualla Suomessa paikkakuntakohtaiset erot tulevat todennäköisesti voimistumaan entisestään.

– Omaisuuden uudelleenjako on ollut todella merkittävää viime vuosien aikana Suomessa. Se on hillinnyt ihmisten muuttokykyä työn perässä paikkakunnalta toiselle. Valitettavasti pahoin pelkään, että niillä paikkakunnilla, joissa asunnot eivät tahdo käydä lainkaan kaupaksi, tulee tuskatila pahenemaan entisestään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ennemmin tai myöhemmin jokaiselle kohteelle löytyy ostaja, kunhan hinta on oikea. Vain harva suomalainen tekee tällä hetkellä asuntokaupalla voittoa.

– Jos hyvin käy eli uusi hallitus tekee linjaukset, joihin suomalaiset luottavat alusta lähtien ja globaalissa maailmassa tilanteet rauhoittuvat, ensi vuosi voi olla asuntokaupalle arvioimaani suosiollisempi. Paljon riippuu poliittisista päätöksistä Suomessa ja maailmalla sekä kuluttajien luottamuksesta, painottaa Jukka Rantanen.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.