Yli puolet (55 %) suomalaisista kaupunkiasukkaista ei muuttaisi muualle omasta kaupungistaan ja kaupunginosastaan. 19 prosenttia heistä voisi muuttaa, mutta oman kaupunkinsa sisällä, kun taas 26 prosenttia ilmoittaa olevansa valmiita muuttamaan kokonaan toiseen kaupunkiin*.

Uskollisimpia omalle kaupungilleen ja kaupunginosalleen ovat kuopiolaiset, joista 70 % ei muuttaisi minnekään muualle (n=95). Hyvänä kakkosena tulevat tamperelaiset (64 % / n=184) ja kolmosena turkulaiset (n=57), jyväskyläläiset (n=114) ja oululaiset (n=155) – kaikki 57 %. Helsinkiläisistä vastaajista 53 % ilmoittaa, ettei muuttaisi minnekään muualle, mutta peräti 33 % pääkaupunkilaisista olisi valmiita muuttamaan oman kaupunkinsa sisällä. Lukema on selvästi korkein; seuraavaksi innokkaimpia oman kaupunkinsa sisällä olisivat muuttamaan tamperelaiset (20%) ja turkulaiset (14 %).

Vantaalaisista (n=178) lähes puolet (46 %) ei muuttaisi minnekään muualle, 8 % muuttaisi oman kaupunkinsa sisällä ja peräti 46 % olisi valmiita muuttamaan muuhun kaupunkiin. Vantaalaisten muuttohalukkuus on kyselyn suurin, seuraavaksi innokkaimpia muualle muuttajia ovat jyväskyläläiset (35 %) ja espoolaiset (34 %).

Helsinkiläisistä ainoastaan 14 prosenttia olisi valmiita muuttamaan johonkin muuhun kaupunkiin. Luku on pienin vastaajakaupunkien joukossa. Toiseksi vastahakoisempia muuttajia ovat tamperelaiset (16 %).

Tulos käy ilmi YIT:n tilaamasta ja Prior Konsultoinnin toteuttamasta Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrista, johon vastasi yli tuhat kaupungissa asuvaa suomalaista syyskuussa 2020. Barometrin tavoitteena on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa halutaan kehittää. Kyselyssä kaupunkilaiset ottavat kantaa kodin, työ- ja kaupunkiympäristön, liikkumisen ja kaupan vaihtoehtoihin. Barometri toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Tuloksia verrataan osin aiempiin tutkimuskierroksiin.

”Jos mikään käytännön seikka, kuten raha tai sijainti eivät toimisi hidasteina, niin mihin kaupunkiin ja kaupunginosaan muuttaisit Suomessa” -kysymyksen vastauksissa** nousevat esiin samat kaupunginosat kuin viime vuonna. Ykkösenä ovat edelleen Eira, Kaivopuisto ja Ullanlinna, sen jälkeen Helsingin keskusta, Kamppi sekä Punavuori.

Kysyttäessä, miksi muuttaisit mainitsemaasi kaupunginosaan tai kaupunkiin, korostuvat vastauksissa*** ”luonto lähellä, merellisyys” (33 %) ja toisaalta ”palvelut lähellä, elämisen helppous (26 %).

Perustelut vaihtelevat kuitenkin vastauksissa mainittujen kaupunkien mukaan. Helsingin kohdalla esiin nousee ykkösenä ”Palvelut lähellä, elämisen helppous”, kun taas Espoon kohdalla mainitaan ”Luonto lähellä, merellisyys” ja Tampereen kohdalla ”viihtyisä”.

Lähde: News Cision


Muuta luettavaa muualta

Asuntolainaa otetaan myös sijoitusasunnon ostamista varten

Asuntolainan lisäksi monet ihmiset harkitsevat sijoitusasunnon hankkimista. Sijoitusasunnon hankkiminen tarkoittaa asunnon ostamista tarkoituksena vuokrata se edelleen. Sijoitusasunto sijoituksena, joka voi tuottaa lisätuloja vuokratuottojen muodossa. Sijoitusasuntolaina voi olla myös yksi vaihtoehto asunnon

Eduskuntavaalit 2023

Eduskuntavaalit 2023 järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. Vaaleissa valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027.

Mikä avuksi kun koira ei syö tai nirsoilee?

Koirilla on ruokarohmun maine ja monella koiralla elämä näyttää keskittyvän niihin hetkiin, kun se saa jotain syötävää. Usein koiralle maistuukin kaikki kotiruuasta nappuloihin ja tietenkin kaikki mahdolliset koiranherkut. Jokaisen koiran sisällä ei kuitenkaan asu ruokaa hotkiva ahmatti. Suuri joukko koirista ei haaveile makkarasta ja muusta herkullisesta. Koiran nirsoilu on yleinen ongelma, joka usein huolestuttaa koiran omistajaa. Huoli ei ole täysi aiheeton. Huonosti syövä koira saattaa vähitellen alkaa kärsiä aliravitsemuksen tuomista ongelmista. Ravintoaineiden puutokset aiheuttavat monenlaisia terveysongelmia. Mikä avuksi kun kyseessä on esimerkiksi nirsoileva koira

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.