Kuva: Stadion-säätiö / Sini Pennanen
Vuoden Korjausrakennustyömaaksi valittu Olympiastadion on vaatinut Swecolta ja Skanskalta saumatonta yhteistyötä. Swecon vastuulla on korjaus- ja uudisrakentamisen sekä rakennetekniikan suunnittelu, ja poikkeuksellisen kohteen haasteet on voitettu yksi kerrallaan hyvässä hengessä.
Olympiastadionin peruskorjaussuunnittelu alkoi vuonna 2013, ja toteutus on suunniteltu niin, että pääosa uusista rakenteista jää piiloon. Suunnittelukohteena Olympiastadionissa ei olekaan mitään tavanomaista. Suunnittelijat ovat sovittaneet yhteen uusia ja jopa 80 vuotta vanhoja rakenteita, joista osa on Museoviraston suojeluksessa. Vanhaa on haluttu säilyttää mahdollisimman paljon.
Yhdessä kohti uutta koko kansan Olympiastadionia
Stadiontyömaalla toimii päivittäin yli 120 yritystä, joten jokaisen vaiheen onnistunut eteneminen vaatii toimivaa yhteistyötä. Henki työmaalla onkin muistuttanut allianssihankkeita.
”Kaikki osallistujat ovat meidän laillamme ylpeitä siitä, että saavat olla mukana näin haastavassa, tärkeässä ja innostavassa hankkeessa”, kertoo Swecon teräsrakenteiden asiantuntija Juha Kukkonen. Ratkaisuja kehitetään yhdessä rakennuttajan, Skanskan, suunnittelijoiden ja aliurakoitsijoiden kesken avoimessa ilmapiirissä. ”Kaikilla on hankkeessa yhteinen tavoite, ja teemme tarmokkaasti töitä sen eteen. Siksi työmaalle on aina mukava mennä.”
Hankkeessa on käytössä Big Room -päivä, jolloin suunnittelijat, rakennuttaja ja urakoitsija käyvät kerran viikossa läpi suunnitelmia ja mahdollisia ongelmia. Tarvittaessa pidetään myös erillispalavereita.
”Big Room on osoittautunut päiväksi, joka edistää suunnittelua, ja saamme tehtyä päätöksiä todella nopeasti”, kertoo Skanskan suunnittelupäällikkö Hannu Tervo. Skanskan projektinjohtourakkaan kuuluu myös suunnitelmien kehittäminen rakentamisen aikana yhdessä eri alojen suunnittelijoiden kanssa. ”Yhteistyö Swecon kanssa on ollut hyvää ja aktiivista, ja suunnitteluaikatauluja on pystytty täsmentämään työmaan edetessä.”
Tervon mukaan kohteen haastavimpia kohtia ovat olleet katsomojen uusien katosten teräsrakenteiden suunnittelu ja peruskorjauksen suunnittelu.
”Suunnittelua hankaloittaa, ettei korjausrakentamisessa koskaan tiedä, mitä purkaessa tulee vastaan. Vaikeatkin ratkaisut on kuitenkin saatu maaliin hyvässä hengessä. Sweco on vastannut haasteeseen, reagointiaika on ollut nopea ja suunnitelmia on saatu tarpeen mukaan. Kaikissa suunnitelmissa on myös otettu huomioon, että työt pystytään toteuttamaan turvallisesti.”
Teräsrakenteiden suunnittelussa yhdistettiin algoritmit ja läsnäolo
Olympiastadioniin on suunniteltu teräksestä poikkeuksellisia kehä-, pilari- ja kaarrerakenteita. Kokonaisuus on vaatinut osaamista yhteensä yli 30 Swecon suunnittelijalta.
”Tavallisesti käymme kohteessa vain rakenne- ja runkokatselmuksissa, mutta Olympiastadionilla olemme olleet läsnä tarvittaessa useita kertoja viikossa”, Kukkonen kertoo. Poikkeuksellisen tiivis läsnäolo on ollut hankkeen etenemisen kannalta ehdotonta, ja suunnitteluryhmä on venynyt tilanteiden mukaan. ”On ollut hienoa huomata, miten laajaa osaamista talon sisältä löytyy.”
Stadionin uusien katosrakenteiden elävä geometria on vaatinut innovatiivista rakennesuunnittelua. Eri katosten osien välillä on jopa kahdeksan metrin korkeusero. Haastava kohta on myös lentokoneen siipeä muistuttava räystäsrakenne, joka on ohuimmillaan alle 30 senttiä.
”Katosrakenteiden toteuttaminen on vaatinut tavanomaisesta rakentamiskäytännöstä poikkeavia ratkaisuja, kuten kitkaliitoksia ja lähes 100 kappaletta rakennelaakereita. Ohuen räystäsviivan geometrian hallinta ja muut suunnitteluratkaisut ei olisi onnistuneet tehokkaasti tavanomaisin menetelmin, ja siksi olemme hyödyntäneet algoritmipohjaista suunnittelua ja parametrista mallintamista”, Kukkonen kertoo.
Korjausrakentamista 20 metriä ylös ja 15 metriä alas maanpinnalta
Olympiastadionin suunnitteluprosessi on ollut ainutlaatuinen myös alalla yli 30 vuotta työskennelleelle Harri Makkoselle. Korjausrakentamisen asiantuntija on viettänyt työmaalla kuukausien ajan noin puolet työpäivästään.
”Uusien katosten valmistuminen noin 20 metrin korkeudelle asti on muuttanut tuulikuormia töiden edetessä ja vaikuttanut meidän työhömme pilarien kanssa maan alla”, Makkonen kertoo.
Vanhojen rakenteiden vahvistaminen on vaatinut laajoja kalliolouhintoja jokaisella katsomo-osalla jopa 15 metrissä asti. Eniten harmaita hiuksia Swecon suunnittelijalle onkin aiheutunut työnaikaisesta tuennasta.
”Jotta vanhoja betonipilareita päästiin jatkamaan syvemmälle maan alla, koko stadion oli tuettava teräsrakenteiden varaan noin 1,5 vuodeksi. Pohjatutkimuksia ei ollut joka kohdasta saatavilla, mutta meidän piti varmistaa, ettei louhinta vahingoita vanhoja betonirakenteita. Raudoittaminen olikin todella tarkkaa hommaa! Kaikki sujui onneksi erinomaisesti ja uudet pilarit saatiin valettua ilman ongelmia”, Makkonen toteaa helpottuneena.
Myös pääkatsomon teräsbetonipalkkeja vahvistettiin, mutta katsomon ulkoasu haluttiin säilyttää entisellään. ”Tuennassa käytettiin aika harvinaista ratkaisua, teräsbetonipalkkeihin liimattavia hiilikuitunauhoja. Rakenne kestää aikaisempaa kovemmat tuuli- ja lumikuormat, mutta on kevyt ja niin huomaamaton, ettei mitään näy ulospäin”, Makkonen kertoo.
Kirjaudu jotta voit kommentoida.