Koronaepidemian vaikutus pääkaupunkiseudun työttömyyteen heijastuu myös asunnottomien määrään. Toimeentulon vaarantuminen voi johtaa vuokramaksujen häiriöihin, velkaantumiseen, häätöihin ja lopulta asunnottomuuteen. Epidemian myötä moni työnsä menettänyt työntekijä ja yrittäjä on ajautunut asunnottomaksi.

Keskeisiä syitä kasvukeskusten asunnottomuuteen ovat korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Kasvava asuntojen tarve johtaa myös asuntojen hintojen nousuun. Tässä tilanteessa heikommassa asemassa olevien uhka joutua asunnottomaksi kasvaa. Asunnottomuuden riski on tähän saakka ollut suurin pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivillä – nyt uhka koskee myös äkillisesti työnsä menettäneitä.

– Asunto on ihmisen perusoikeus. Jokaisella meistä tulee varallisuuteen tai elämäntilanteeseen katsomatta olla aina oikeus kotiin. Asunnottomien määrä on viime vuosina laskenut etenkin Helsingissä, ja valtakunnallisestikin. Se ei riitä. Työtä on jatkettava pitkäjänteisesti mm. lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Asunnottomuuden uusiin ilmiöihin on reagoitava nopeasti, linjaa Helsingin SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

Oikea-aikaisella tuella on keskeinen merkitys asunnottomuuden ehkäisyssä ja vähentämisessä. Helsingin asumisneuvonta on valittu yhdeksi Euroopan parhaimmista ja innovatiivisimmista toimintamalleista asunnottomuutta ehkäisevänä työmuotona. Ratkaisukeskeinen neuvonta, monialainen aputiimi sekä toimiva yhteistyö vuokranantajien kanssa ovat tehneet mahdolliseksi Helsingin mallin toimivuuden.

– Tästä toimintamallista Helsingin ei tule tinkiä jatkossakaan. Helsingin mallin edistyksellisyydestä huolimatta meidän asunnottomien määrä on edelleen Suomen korkein ja sen vähentämiseksi ja lopulta poistamiseksi on tehtävä edelleen paljon töitä, painottaa SDP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Pentti Arajärvi.

Lähde: STT Info

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.