Helsingissä rakennusalalla työskentelevät suomalaiset kokivat noin 1700 euron vuosittaisen ansionmenetyksen verrattuna rakennusalan ammatteihin, joissa työskenteli vähemmän maahanmuuttajia. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Väitöskirjassa tarkasteltiin muun muassa EU:n itäisen laajenemisen työmarkkinavaikutuksia Suomessa rakennusalalla. Negatiivinen vaikutus ansiotuloihin näkyy vielä yli 10 vuotta EU:n laajenemisen jälkeen.

– Nämä henkilöt eivät koskaan palaa samalle ansionkehitystasolle kuin mitä heillä oli alalla aiemmin, sanoo väitöskirjatutkija Isa Kuosmanen.

EU:n itäisen laajenemisen aikaan Suomi otti monien muiden vanhojen EU-maiden myötä käyttöön siirtymäajan. Siirtymäaika kesti vuoteen 2006 ja sen aikana ainoastaan tavarat ja palvelut liikkuivat vapaasti vanhojen ja uusien EU-maiden välillä, mutta työntekijöiden liikkumista rajoitettiin edelleen.

Tutkimuksessa havaitaan kuitenkin, että jo siirtymäajan aikana maahanmuuttovaltaisen alan työntekijät kokivat negatiivisia vaikutuksia ansiotuloihinsa.

– Tätä ilmiötä selittänee virolaisen vuokratyövoiman ja aliurakointiyritysten käyttö työmailla, jonka palveluiden vapaa liikkuvuus mahdollisti myös siirtymäajalla. Tästä syystä emme myöskään tarkasti tiedä, kuinka paljon virolaisia työntekijöitä Suomeen tuli, sillä rekisteröitymissäännöt olivat joko vapaaehtoista tai helppoa kiertää, Kuosmanen kertoo.

Kouluvalintojen vapauttamisen vaikutukset jakautuivat epätasaisesti

Väitöskirjan toinen tarkastelun kohde on Suomen peruskoulun kouluvalintojen vapauttaminen 1990-luvulla, jonka myötä oppilaat pystyivät hakeutumaan myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tutkimuksen mukaan valinnat yleistyivät voimakkaasti valintojen sallimisen jälkeen kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia.

– Monien muiden maiden kokemuksesta poiketen valintoja tehtiin yhtä todennäköisesti oppilaan vanhempien tuloista riippumatta, Kuosmanen sanoo.

Kouluvalintojen vapauttamisella oli keskimäärin positiivisia vaikutuksia peruskoulun päättöarvosanoihin sekä todennäköisyyteen valmistua ylioppilaaksi ja saavuttaa korkeakoulututkinto koulumarkkinatasolla. Nämä positiiviset keskimääräiset vaikutukset ovat jakautuneet epätasaisesti.

– Ainoastaan hyvätuloisista perheistä tulevat oppilaat hyötyvät valintojen vapauttamisesta. Vaikutukset ovat puolestaan negatiivisia huonotuloisemmista perheistä tuleville oppilaille pidemmällä aikavälillä.


Eriytymistä koulujen välillä

Kouluvalinnat myös lisäsivät koulujen välistä eriytymistä kunnissa, joissa on enemmän valintamahdollisuuksia. Koulujen välinen segregaatio kasvoi merkittävästi valintojen vapauttamisen jälkeen sekä arvosanojen että vanhempien taustan perusteella.

– Oppilaat siis jakautuivat kouluihin taustansa perusteella aiempaa voimakkaammin, Kuosmanen kertoo.

Kouluvalinnat myös muuttivat oppilaiden oppimisympäristöä. Eri taustoista tulevat oppilaat käyvät nyt epätodennäköisemmin samaa luokkaa kuin ennen, eli kouluvalintojen sallimisen jälkeen myös luokkien välinen segregaatio kasvoi.

– Näin sosiaaliset kontaktit sosioekonomisesti eri taustoista tulevien oppilaiden välillä vähenivät.

Myös koulujen luokkien muodostaminen muuttui valintojen vapauttamisen jälkeen.

– Koulujen sisäiset erot kasvoivat. Oppilaat jakautuvat koulujen sisällä yhä voimakkaammin taustansa mukaan luokkiin valintojen sallimisen jälkeen, Kuosmanen toteaa.

Lähde: STT info

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.