Rakennustyömaan yläpuolella surisevat dronet seuraavat töiden etenemistä ja kamerat tunnistavat automaattisesti kypärättömät työntekijät. Samaan aikaan IoT-antureita hyödyntävä tekoäly antaa suosituksia betonin kuivumisen vauhdittamiseksi.
Digityömaa-palvelu kuulostaa tulevaisuudelta, mutta on tätä päivää. Järjestelmä on käytössä jo kymmenillä rakennustyömailla ympäri Suomen.
Cramon tarjoaman Digityömaa-palvelun kysyntä kasvaa koko ajan. Palvelun kehittäneen Bliot Oy:n toimitusjohtaja Kari Hirvijärvi kertoo, että monipuolisen datankeruun lisäksi palvelun avulla pystytään automatisoimaan aiemmin ihmisen työpanosta edellyttäneitä työtehtäviä.
“Esimerkiksi betonin kuivuminen piti aiemmin varmentaa säännöllisesti tehtävin porareikämittauksin. Digityömaassa mittarit asennetaan betoniin ainoastaan kerran. Sen jälkeen kuivumista voi seurata ja seuraavia työvaiheita voi suunnitella reaaliaikaisen datan perusteella”, hän kertoo.
Hirvijärven mukaan Cramo on luonteva kumppani Digityömaa-palvelun kehittämiseen ja levittämiseen, sillä se nauttii rakennusalan toimijoiden luottamuksesta myös Suomen rajojen ulkopuolella.
”Cramo haluaa olla vuokrausalan edelläkävijä myös digitalisaatiossa ja uudella ratkaisulla voimme vastata asiakkaidemme toiveisiin yhä syvemmästä yhteistyöstä. Palvelu on herättänyt paljon kiinnostusta, ja suunnitelmissamme onkin laajentaa yhteistyötä muihinkin toimintamaihimme Suomen lanseerauksen jälkeen”, Cramon toimitusjohtaja Tatu Hauhio sanoo.
Digi-insinööri auttaa paikan päällä
Digityömaa-palvelu koostuu kahdesta osa-alueesta: digi-insinööripalvelusta ja teknologiakokonaisuudesta, johon kuuluvat esimerkiksi dronet, kamerat, mittausanturit ja tekoälysovellus.
Digi-insinööri taas on kerrallaan neljästä työmaasta vastaava henkilö, jonka tehtävänä on auttaa rakennustyömaita hyödyntämään digityömaata mahdollisimman tehokkaasti. Cramon tuote- ja palvelukehityspäällikkö Teemu Marjeta kertoo, että Cramo rekrytoi parhaillaan tehtävään sopivia osaajia.
“Toimenkuva on meillä täysin uusi. Ideaalitapaus on henkilö, jolla on rakennusalan koulutus, pari vuotta kokemusta raksalla ja kiinnostusta kehittyä digitaalisten työvälineiden osaajana.”
Käyttöönotto onnistuu muutamassa päivässä
Kun digityömaa-järjestelmä otetaan ensi kertaa käyttöön uudella työmaalla, digi-insinöörin tehtävänä on tutustua huolellisesti projektiin, selvittää työmaan erityistarpeet ja keskustella laajasti työntekijöiden sekä työmaan johdon kanssa.
Sen jälkeen hän tekee ensimmäiset drone- ja kypäräkamerakuvaukset, joiden avulla työmaasta voidaan tehdä 3D-malli. Myöhemmin mallin avulla voidaan seurata, onko hanke edennyt suunnitelman mukaisesti.
”Digi-insinöörin tehtävänä on myös raportoida välittömästi laatuun, valmiusasteeseen ja työturvallisuuteen liittyvistä havainnoistaan. Hän voi olla mukana myös viikkopalavereissa, jos asiakas niin toivoo”, Marjeta kertoo.
Kun ensimmäiset drone- ja kypäräkamerakierrokset on tehty, järjestelmä voidaan ottaa käyttöön. Käytännössä tämä onnistuu muutamassa päivässä.
“Suurin hyöty saadaan, jos järjestelmä otetaan käyttöön heti rakennustyömaan alkuvaiheessa. Pystymme esimerkiksi automaattisesti seuraamaan, miten maansiirto etenee”, Marjeta sanoo.
Läpinäkyvyys tuo lisäarvoa kaikille
Bliotin Kari Hirvijärven mukaan digityömaa-järjestelmän mahdollistama ajantasainen tieto hankkeen etenemisestä hyödyttää myös rakennushankkeen rahoittajia, joille on perinteisesti raportoitu hankkeen etenemisestä kuukausittain lähetettävällä lomakkeella.
”Digityömaa-palvelun avulla hankkeen seuranta muuttuu reaaliaikaiseksi. Uskon, että tämä mahdollisuus kiinnostaa sekä asunnon uudesta talosta ostaneita yksityishenkilöitä että sijoitusrahastoja”, Hirvijärvi sanoo.
Reaaliaikainen näkymä työmaan tilanteeseen tuo uusia mahdollisuuksia myös rakennusliikkeille. Kun resurssien käyttö muuttuu läpinäkyväksi, koko yrityksen toimintaa voidaan suunnitella entistä paremmin.
“Kun rakennusliike on ottanut palvelun käyttöön useammalle eri työmaalle, voidaan sen pääkonttorille perustaa valvomo, jonka avulla kaikkia rakennustyömaita seurataan reaaliaikaisesti. Näin johtamista voidaan kehittää koko organisaation tasolla”, Hirvijärvi sanoo.
Kirjaudu jotta voit kommentoida.