Suomeen ollaan rakentamassa kasinoa Tampereelle. Siitä on täälläkin jo aiemmin kirjoitettu. Asia ei sinällään ole siis enää uusi, eikä se, että kasinosta tulee selkeästi pienempi kuin jo olemassa oleva Helsingin kasino on. Miksi Suomeen sitten tulee toinen kasino?

Suomalaiset on opetettu pelaamaan rahapelejä. Viimeiset satavuotta erilaiset rahapelikoneet ovat olleet koko kansan nähtävillä, ja itse pienenä poikana pääsin pelaamaan pajatsoa, hedelmäpelejä aina isän mukana, kun hän meni käymään huoltoasemalla juttelemassa kavereiden kanssa. Siihen aikaan se oli täysin laillista. 18- vuoden ikäraja tuli Suomessa automaateille vasta 2011, mutta automaattipelit ovat yhä täysin avoimesti nähtävillä kaupoissa, kioskeilla ja huoltoasemilla ja julkinen mielipide niitä kohtaan on Suomessa melko positiivinen. Toinen vaihtoehto, joka nykyään on entistä enemmän käytetty, on nettikasinolla pelaaminen. Erilaisia nettikasinoita on tarjolla suomenkin kielellä kymmeniä ja jokainen niistä on hieman erilainen palveluiltaan sekä peleiltään ja niistä voi lukea, vaikka tällä nettisivulla olevista arvosteluista ja artikkeleista.

Jos ajatellaan ihan pelaamisen kannalta kasinopelaamista tai nettikasinpelaamista, niin niillä muutamalla eurolla, jotka kaupassakävijä laittaa kaupan kassojen jälkeen tuleviin automaattipeleihin, hän voi maksimissaan voittaa sata euroa. Useimmiten vain kolikot pelataan pois, sen enempää niitä ajattelematta, ja tästä pelaamista syntyy suuri osa siitä miljardien liikevaihdosta, mikä Suomessa pelataan rahapeleihin. Viime vuosina vain tästä syntynyt ongelmapelaaminen on saatu vähenemään, kuten THL:n tutkimuksetkin todistavat, ja samat eurot vähemmässä määrin ovat saattaneet löytää tiensä nettipeleihin, joista voi voittaa jopa 25 sentin panoksella tai 40 sentin panoksella miljoonia – kuten on jo tehtykin. Loogisesti ajateltua, on siis paljon järkevämpää hävitä ne muutamat eurot nettikasinolla kuin kaupan pelikoneeseen, koska netissä voittaessa puhutaan niin paljon suuremmista summista. Se on vähän kuin, että Tampereelle olisi vain rakennettu uusi kasino, eikä viihdekokonaisuutta, joka sisältää hotellin, ravintoloita, monitoimiareenan, asuntoja ja sitten myös sen kasinon.

Lisenssiajatus nimittäin nostaa päätään myös Norjassa, johon suomalaiset päättäjät ovat innolla verranneet Suomen tilannetta. Suomi on nyt ainoa EU:n rahapelimonopoli, mutta jos Norjakin siirtyy lisenssimalliin, niin Suomen viranomaisilta alkavat loppua verrokit, kun kaikki kehittyneet Euroopan valtiot ovat valinneet valtiota tukevan, vastuullista pelaamista tukevan ja kokonaisuutta parhaiten tukevan lisenssimallin.

Tampere ja UROS live

Tampereen jättihankkeen nimi sai tamperelaiset takajaloilleen. Oman sponsorisopimuksensa areenan kanssa tehnyt UROS ei itse näe mitään pahaa logonsa saamisesta areenan kaltaiseen isoon projektiin, mutta muille sana uros ei tunnu soveltuvan areenan nimeksi sen toisen merkityksen vuoksi – valittajat eivät näe ns. metsää puilta.

UROS on vuonna 2011 perustettu suomalainen yritys, joka toimii kansainvälisesti erilaisten mobiiliratkaisujen ja esineiden internetin parissa. Sen nimi tulee itseasiassa sanoista Universal Roaming Solutions eli UROS, ja vain suomalaisille sen nimi kalskahtaa kummalta. UROS on Tampereen hankkeen lisäksi mukana mm. oululaisessa torihotellissa sekä oululaisen SM-liiga joukkueen Kärppien toiminnassa.

Uros perustettiin Oulusta mutta se on kasvanut maailmanmittoihin vuosiensa varrella ja olihan yhtiön perustaja Jyrki Hallikainen mukana myös perustamassa Microcell yritystä 1997, joka myytiin 2003 Flextronicsille 154 miljoonalla. Uroksen vuoden 2018 liikevaihto oli noin 1,3 miljardia, ja siitä suurin osa tulee ulkomailta. Liikevoittoa yritys teki noin 120 miljoonaa euroa, joten sillä on hyvin varaa lähteä esille Tampereen areenalle.  Uros on ollut jonkin verran esillä myös sen aktiivisesta verosuunnittelusta, sillä vaikka se teki huiman tuloksen, maksoi se vain 3210 euroa veroja Suomeen vuonna 2018. Uros on todellakin myös Kärppien päätukija eli Uros tekee sitä, mitä ulkomailla isot firmat tekevätkin, antavat voittojaan aloille, joita haluavat tukea ja samalla ovat tukemassa toimintayhteisöään monipuolisesti varoin, joita yhteiskunnalla ei olisi antaa näille toimijoille, kuten Kärpille.

Uros Live areenan palveluista vastaavat areenan yhteistyökumppanit joita ovat Lapland Hotels, Veikkaus, Tampereen Ilves, Hartwall, NoHo, lippu.fi, Tampereen Tappara, Red Bull sekä Löfbergs, lisää kumppaneita varmaan tulee sitä myöten kun Uros live areena aloittaa lopulta toimintansa.

Kivijalkarakentamisesta virtuaaliseen rakentamiseen

Samalla kun kulisseissa mietitään tätä lisenssiasiaa, elämme aikakautta, missä rakennusbuumi ei Suomessa ole enää reaalista rakentamista, vaan kaikesta tehdään digitaalista ja mahdollistetaan ostokset ja kokemukset kotona. Virtuaalilasit tai vain suora monitori toimivat kokemuksen välittäjänä ja kaikki voi tapahtua kotona – tarkoittaako se sitten sitä, että rakentamisesta tulee enemmänkin vanhan saneerausta sekä vanhojen rakennusten kokonaista purkamista uuden tieltä?

Esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastojen mukaan joulu-helmikuussa eli vuoden 2020 alussa myönnettiin Suomessa rakennuslupia 6,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä on peräti 30 % vähemmän kuin viime vuonna. Varsinaisen asuinrakentamisen kuutiomäärät vähenivät 23,5 % ja muu kuin asuntorakentaminen 32,6 %. Yllättävää oli kuitenkin, että liike- ja toimistorakentamisen rakennuslupien kuutiomäärät kasvoivat.

Me suomalaiset tykkäämme kuvista ja yllä oleva kuva tuo esille rakennetun ympäristön osuutta suomalaisessa hyvinvoinnissa. Rakennusteollisuus työllistää Suomessa noin 250 000 ihmistä. Siihen kun lisätään kiinteistöala ja sen palvelut päästään yli 500 000 ihmiseen. Rakentaminen kerryttää verotuloja ja tuo työtä. Ja vaikka paljon puhutaan vierasmaalaisesta työvoimasta ja Uudellamaalla jopa 25% tulee muualta, on muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus vain noin 5%.

Kestävä rakentaminen ja vastuullisuus

Kestävä tulevaisuus sisältää myös rakentamisen osuuden ja ympäristötietoisuuden. Ei riitä, että rakennetaan hyvin, vaan pitää rakentaa toiset huomioiden. Lisäksi vastuullisuus ei ole vain sitä, että vastataan omista kuluista ja omista tekemistä vaan kyse on paljon muustakin.

Esimerkiksi työvoimasta pitää huolehtia ja pyrkiä omalta osaltaan myös tekemään voitava siinä, ettei muuallakaan maailmassa olisi esimerkiksi lapsityövoimaa tai pakkotyötä.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.