Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan stadionin mittava ja oivaltava perusparannus- ja uudistamisprojekti on saanut useita tunnustuksia kuluneen vuoden aikana. Tuoreimpana tunnustuksena Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry on tänään 26.11. myöntänyt Olympiastadionille Vuoden RIL-Palkinnon.
Uudistunut Helsingin Olympiastadion avautui yleisölle elokuussa 2020. Vuonna 1938 valmistuneen funkkisrakennuksen peruskorjaus oli mittava työ, jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas stadion päivitettiin vastaamaan modernin urheilu- ja tapahtuma-areenan tarpeita.
Vuonna 2013 käynnistynyt hanke oli poikkeuksellisen laaja. Säilytetyn stadionosan lisäksi urakka sisälsi lisäosien uudisrakentamisen ja kaarrekatsomoiden kattamisen. Swecon asiantuntijapalveluiden toimialajohtaja Jaakko Yli-Säntti kertoo, että hanke sisälsi niin vaativaa puu-, teräs- kuin betonirakentamista. Oman haasteensa toi se, että Olympiastadion on suojeltu ja Museoviraston valvoma kohde.
”Olympiastadion on kansallinen monumentti. Peruskorjauksessa jopa 80 vuotta sitten suunniteltua ja rakennettua tuotiin tähän päivään. Korjausrakentaminen oli erittäin vaativaa, mutta siinä onnistuttiin. Kohde on rakenneteknisesti hybridiosaamisen taidonnäyte. Se lämmittää mieltä, että projektiorganisaation ohella hankkeen arvo on tunnistettu alalla laajemminkin”, Yli-Säntti sanoo.
Haasteista huolimatta jälki on onnistunutta ja työ on voittanut tänä vuonna useita palkintoja: Teräsrakennepalkinnon, Arkkitehtuurin Finlandian, Puupalkinnon sekä viimeisimpänä RIL-Palkinnon.
”Tämä hieno tunnustus kuuluu kaikille, jotka työskentelivät Olympiastadionin perusparannuksen parissa. Monitahoisessa kokonaisuudessa korostui erityisesti laadukas yhteistyö eri toimijoiden välillä. RIL-Palkinto on hieno jatkumo kolmelle muulle tunnustukselle, jotka kohde on jo saanut aiemmin”, kertoo hankkeessa projektinjohtajana toiminut Jukka Ala-Outinen Skanskalta.
Yli-Säntin mukaan työ ei olisi onnistunut ilman alan parhaita ammattilaisia ja toimivaa yhteistyötä kaikkien osapuolten – tilaajan, suunnittelijan ja toteuttajan sekä Museoviraston – kesken.
Kestävän kehityksen arvoja toteuttaen
Kokonaan uuden monitoimiareenan olisi saanut rakennettua keskustan ulkopuolelle ehkä vanhan stadionin kunnostusta edullisemmin. Yli-Säntti kuitenkin korostaa, ettei kyse ole vain kustannuksista, vaan kestävän kehityksen arvoista ja kulttuurihistoriasta.
Olympiastadion on kansallinen monumentti. Ulkopuolisen silmin saattaa jopa näyttää siltä, ettei juuri mikään olisi muuttunut. Uusi kaareva katos on paikallaan ja stadionin torni – yksi Helsingin ikonisimmista maamerkeistä – on ennallaan. Ei uskoisi, että stadion kätkee alleen täysin uusia moderneja tiloja.
Olympiastadionin peruskorjauksessa kestävä kehitys huomioitiin etenkin säilyttävällä rakentamisella ja energiatehokkuudessa. Urakassa pyrittiin välttämään turhia purkutöitä ja kunnostamaan sekä säilyttämään mahdollisimman paljon vanhaa. Ympäröivä infra säilyi, eikä uutta tarvinnut juurikaan rakentaa.
”Halusimme jatkaa stadionin elinkaarta. Osa rakenteista on kestänyt jo 80 vuotta ja kestää nyt vielä useita vuosikymmeniä lisää”, Yli-Säntti toteaa.
Kuten Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon voittajan valinnut muusikko, juontaja Paula Vesala totesi: “Olympiastadionin taika on paitsi tallella, saanut vain lisää loistetta.”
Lähde: MyNewsDesk
Kirjaudu jotta voit kommentoida.